Mitä yhteisösakkotuomiot voivat kertoa työturvallisuuskulttuurista?

Työturvallisuutta koskevassa tutkimuksessa on siirrytty 2000-luvulta alkaen painottamaan turvallisuuskulttuuria ja turvallisuuden hallintaa. Tämä tarkoittaa siirtymistä yksittäisen ”onnettomuusalttiin työntekijän” tekemien virheiden tarkastelusta kokonaisvaltaiseen ja organisaatioiden rakenteellisia tekijöitä ja sosiaalista vuorovaikutusta huomioivaan käsitykseen työturvallisuudesta. Myös työturvallisuutta koskevat lait ja säännökset ovat merkittäviä työpaikkojen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Kun työturvallisuuden kehittämisessä on siirrytty yksilöihin kohdistuvasta toiminnasta ja syyllistämisestä käsitykseen kulttuurin merkityksestä, on työturvallisuuteen liittyvän lainsäädännönkin piirissä alettu yksilöiden sijaan huomioimaan myös kollektiivisen tahdonmuodostuksen ja rakenteiden vaikutus yritysten ja yhteisöjen toimintaan. Mitä turvallisuuskulttuurista voidaan päätellä niissä tilanteissa, kun työturvallisuuteen liittyvää laiminlyöntiä käsitellään rikoksena? Tutkimuksen aineistona on 11 työturvallisuusrikostapausta, joissa on tuomittu yhteisösakkoja. Tuomiot on analysoitu teoriaohjautuvan sisällönanalyysin keinoin. Keskeiseksi ongelmaksi tuomituissa tapauksissa nousee puutteellinen turvallisuuskulttuuri, joka kiteytyy vuorovaikutuksen ongelmiin työnantajien, työntekijöiden ja systeemien välillä. Tarkastelemissamme tapauksissa työturvallisuus ymmärretään usein organisaation muusta toiminnasta erilliseksi osa-alueeksi. Onkin pohtimisen arvoista, miten työyhteisön sosiaalinen vuorovaikutus saadaan konkreettisesti työturvallisuuden keskeiseksi elementiksi

Mitä yhteisösakkotuomiot voivat kertoa työturvallisuuskulttuurista?

Työturvallisuutta koskevassa tutkimuksessa on siirrytty 2000-luvulta alkaen painottamaan turvallisuuskulttuuria ja turvallisuuden hallintaa. Tämä tarkoit-taa siirtymistä yksittäisen ”onnettomuusalttiin työntekijän” tekemien virheiden tar-kastelusta kokonaisvaltaiseen ja organisaatioiden rakenteellisia tekijöitä ja sosiaalis-ta vuorovaikutusta huomioivaan käsitykseen työturvallisuudesta. Myös työturval-lisuutta koskevat lait ja säännökset ovat merkittäviä työpaikkojen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Kun työturvallisuuden kehittämisessä on siirrytty yksilöihin kohdistuvasta toiminnasta ja syyllistämisestä käsitykseen kulttuurin merkitykses-tä, on työturvallisuuteen liittyvän lainsäädännönkin piirissä alettu yksilöiden sijaan huomioimaan myös kollektiivisen tahdonmuodostuksen ja rakenteiden vaikutus yritysten ja yhteisöjen toimintaan. Mitä turvallisuuskulttuurista voidaan päätellä niissä tilanteissa, kun työturvallisuuteen liittyvää laiminlyöntiä käsitellään rikokse-na? Tutkimuksen aineistona on 11 työturvallisuusrikostapausta, joissa on tuomittu yhteisösakkoja. Tuomiot on analysoitu teoriaohjautuvan sisällönanalyysin keinoin. Keskeiseksi ongelmaksi tuomituissa tapauksissa nousee puutteellinen turvallisuus-kulttuuri, joka kiteytyy vuorovaikutuksen ongelmiin työnantajien, työntekijöiden ja systeemien välillä. Tarkastelemissamme tapauksissa työturvallisuus ymmärretään usein organisaation muusta toiminnasta erilliseksi osa-alueeksi. Onkin pohtimisen arvoista, miten työyhteisön sosiaalinen vuorovaikutus saadaan konkreettisesti työ-turvallisuuden keskeiseksi elementiksi.</p

From cherry-picking to control: migrant labour and its exploitation in finnish governmental policies

See abstract in article

Legislating for corporate criminal liability in Finland: 22-year long debate revisited

The criminal liability of corporations has been the subject of long debates in many countries. This article scrutinizes the 22-year long genesis of corporate criminal liability legislation in Finland. We are interested in unveiling the turns of the law-making process, and in investigating the struggle between various interest groups from a socio-historical perspective. The research data consist of legislative documents such as committee memorandums and written opinions, and the method of inquiry is content analysis. Our study reveals that the core issue of the process became whether jurisprudential principles should be changed in accordance with societal change or whether they are essentially immutable. The Act of Corporate Criminal Liability took effect in 1995, but its coverage was weakened by imposing discretionary sentencing and leaving employment offences outside of its purview. The initial aim and the very justification of the law—to place liability where it belongs—was achieved only in principle. Furthermore, the final outcome of the 1995 law served to actually prevent corporate misconducts from being processed as crimes. </p

Ethnic Minority Youths’ Encounters With Private Security Guards: Unwelcome in the City Space

An increasing amount of literature is suggesting that ethnic minorities perceive their relations with the police as negative and procedurally unjust. There is, however, a distinctive lack of research on the relations between ethnic minorities and private security agents. This study uses the qualitative interviews of 30 ethnic minority youths living in Finland to explore their interactions with security guards. The findings suggest that perceptions of discrimination, suspicion, being moved on, and exclusion from city space were common. The study advances the theorizations of the changes in policing and procedural justice and incorporates these into the discussions on policing the city space. It argues that net-widening of policing means that city spaces are becoming more unwelcoming for ethnic minority youths in particular, limiting their opportunities to use city spaces.</p

Turvallisuuden johtamisen kipupisteet yhteisillä työpaikoilla

Artikkelissa tarkastellaan yhteisösakkotapauksiin liittyvien tuomioasiakirjojen avulla yhteistä työpaikkaa koskevan turvallisuuden johtamisen haasteita. Yhteisellä työpaikalla tarkoitetaan sellaista työpaikkaa, jolla yksi työnantaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa, ja jolla toimii tämän lisäksi useampi kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työn suorittaja siten, että työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen. Kysymme, millaisia turvallisuuden johtamiseen liittyviä ongelmia yhteisillä työpaikoilla on havaittavissa. Analyysin kohteena olevat yhteisösakkotapaukset analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tulokset osoittavat, että turvallisuuden johtamisen ongelmat liittyvät keskeisesti inhimilliseen vuorovaikutukseen tai sen puutteeseen. Ongelmien juurisyynä on se, että yhteisten työpaikkojen toimintalogiikkaa, joka poikkeaa perinteisestä hierarkkisesta toimintalogiikasta, ei ole täysin ymmärretty. Uuden logiikan mukainen toiminta haastaa perinteisiä rajoja ja tapoja. Se vaatii uudenlaista johtajuutta sekä jatkuvaa kommunikaatiotyötä

Dynamics of Social Harms in an Algorithmic Context

Growing evidence suggests that the affordances of algorithms can reproduce socially embedded bias and discrimination, increase the information asymmetry and power imbalances in socio‑economic relations. We conceptualise these affordances in the context of socially mediated mass harms. We argue that algorithmic technologies may not alter what harms arise but, instead, affect harms qualitatively—that is, how and to what extent they emerge and on whom they fall. Using the example of three well-documented cases of algorithmic failures, we integrate the concerns identified in critical algorithm studies with the literature on social harm and zemiology. Reorienting the focus from socio‑economic to socio-econo-technological structures, we illustrate how algorithmic technologies transform the dynamics of social harm production on macro and meso levels by: (1) systematising bias and inequality; (2) accelerating harm propagation on an unprecedented scale; and (3) blurring the perception of harms.